Valotaide

Valotaiteessa valo on määräävässä roolissa materiaalina tai teemana, sen laadulla on merkitys, eikä sen päätarkoitus ole näkyvyys.

Pelkkä valon käyttö ei kuitenkaan tee teoksesta valotaidetta, vaan sen on oltava merkittävässä roolissa, ei mukana teoksessa vain näkyvyyden takia. Valon pääosa ei tarkoita pelkästään visuaalisesti voimakkainta läsnäoloa, vaan se voi olla myös temaattista.

Valonlähteellä ei ole merkitystä; se voi olla sähkövalo, aurinko, kynttilä - mikä tahansa valoa tuottava asia tai ilmiö. Valo voi olla käytössä sellaisenaan, muokattuna tai heijastuksena. Usein valotaiteen materiaaliksi rajataan vain keinovalo, jopa pelkästään sähkövalo, mutta yhtä hyvin lähteenä voi olla luonnonvalo.

Tilaa ja objektia

Valotaide voidaan ja usein jaetaankin kahteen lajiin sen perusteella, miten valonlähde esiintyy teoksessa: onko se objekti itsessään vai keskittyykö teos valon heijastumaan - valokiilaan - ja sen vaikutukseen tilassa, jättäen itse valonlähteen vähemmälle huomiolle, jopa piilottaen sen. Valoinstallaatioon kuuluu se, että katsoja on sen sisällä kokijana, valoveistos taas on tarkoitettu katsottavaksi. Jako ei ole ehdoton: valoinstallaatiot voivat sisältää myös valo-objekteja, ja veistosmainen valoteos jatkuu tilaan, halutaan sitä tai ei. Valo on poikkeuksellinen materiaali siinä, että se leviää - joskin heikentyen - niin pitkälle kuin esteettä pääsee. Valo ottaa väistämättä koko välittömän tilan haltuunsa, on teos sitten tarkoitettu tilalliseksi tai katsottavaksi objektiksi.

Rajat lähitaiteisiin ja -aloihin

Valotaiteen ja sen lähitaiteiden rajat ovat usein vaikeita määritellä. Valo- ja mediataiteen eri lajien raja on erityisen hämärä ja useat valofestivaalit esittävätkin myös videoprojisointitöitä. Tarkkaan ottaen ne kuitenkin muodostavat oman genrensä, jossa kuvan informaatiolla on oleellisempi osa kuin valolla sinänsä. Videotykkiä voidaan tosin käyttää myös pelkkänä valonlähteenä, jolloin teos saattaa olla valotaidetta. Yhä kehittyvä LED-tekniikka tekee rajanvedon koko ajan vaikeammaksi: pieni LED-valo voi olla yhtä aikaa valopiste ja pikseli.

Myös elokuvataiteella on yhteistä rajapintaa valotaiteen kanssa. Projektori on valonlähde siinä missä muutkin ja useat taiteilijat ovat tehneet kenties alun perin kokeellisen elokuvan genreen tehtyjä töitä, jotka kuitenkin abstraktiudessaan voidaan lukea myös valotaiteeksi.

Erityisesti neonvaloa on käytetty maalaustaiteen mausteena. Yleensä pääpaino on kuitenkin maalauksessa (tai kollaasissa, piirroksessa jne) ja valon osa on tukea kokonaisuutta, ei olla määräävä tekijä teoksessa.

Korkealaatuista, innovatiivista valosuunnittelua pidetään joskus valotaiteena. Valotaiteessa valo on kuitenkin pääosassa, valosuunnittelussa se palvelee esityksen kokonaisuutta. Valosuunnittelulla on siis tietty välinearvo, mitä taiteella ei voi olla, vaikka esitys kokonaisuutena voi hyvinkin olla taidetta. Huomattakoon, että taide nimityksenä ei ole arvottava, vaan luokitteleva.

Myös (kohde)valaistus ja valotaide sekoittuvat helposti. Varsinkin juhlavalaistuksessa valaistuksen kohde on selkeästi pääosassa ja valon tarkoitus on saada ko. objekti näyttämään edustavalta. Sama pätee arkkitehtuuri- ja muuhun kohdevalaistukseen ylipäätään, tosin rajatapaukset eivät ole harvinaisia. Rakennuksen arkkitehtuuri voi olla taiteilijan reunaehto tai osa valoteosta, tai sitten se voi olla valolla kaunistettava objekti. Joskus valotaiteen ja valaisun eroa voi joutua etsimään tekijän motivaatiosta saakka: onko tekijä tuonut esille omaa tematiikkaansa valon välineellä ja päätynyt siihen, että kolme valokurpitsaa rakennuksen julkisivussa ilmentää parhaiten hänen taiteellista väitettään, vai onko hänen tarkoituksenaan tehdä julkisivu upean näköiseksi pyhäinmiestenpäivää varten?

Joskus myös taidokkaasti ja persoonallisesti muotoiltuja valaisimia sanotaan valotaiteeksi. Valaisimilla on kuitenkin selkeä välinearvo: niiden tulee valaista. Vaikka tämä tehtävä olisi toteutettu yllättävästi tai radikaalistikin, kuuluvat valaisimet kuitenkin taideteollisuuden, ei valotaiteen piiriin.

Lähde: Mia Kivinen: Ihmeellistä ja hämmästyttävää - Valotaiteesta ja maailman suurimmasta diashowsta, Taidekorkeakoulun Kuvataideakatemia, 2018, Kuvataiteen maisterin opinnäytetyö.