FLASH1 - VALON RAJALLA

Näyttelyn teema oli Mitä valotaide on? Valotaiteella on monta läheistä taiteenalaa ja kysymystä lähestyttiin rajatapausten kautta. Mikä erottaa valo- ja mediataiteen? Milloin arkkitehtuurivalaistus muuttuu valotaiteeksi? Voiko erityisen persoonallista valosuunnittelua pitää taiteena? Näyttelyssä oli esillä kuusitoista teosta, joista kaksi performanssia.

Näyttely oli auki kolme viikonloppua välillä 21.10.-5.11.2017, lisäksi järjestettiin ohjattu kiertokäynti yhtenä arki-iltana. Kävijöitä oli kolmisen tuhatta.

NÄYTTELYN TEOKSET

Tommi Grönlund/Petteri Nisunen: Kriittinen taso
Ympärivalaiseva LED-valaisin, virtalähde, aikarele, 2017

Paikkasidonnainen teos piirtää kuivatelakan pumppukaivon seinämiin merenpinnan tason, muistuttaen kaivon aiemmasta käyttötarkoituksesta. Teoksen nimi viittaa merenpinnan tason odotettuun nousuun ja sen seurauksiin.

Kuva: Harald Arnkil
Kuva: Harald Arnkil

Jari Haanperä: Mikä jää muistiin

Monitori, valo, varjot, ääni, 2017
Teksti: Colin Wilson
Lukija: Juha Olavinen

Vanhaan monitoriin ja siihen heijastuviin varjokuviin perustuva, rautalangan yksinkertainen ja meditatiivinen teos pohtii muistin merkitystä.

Kuva: Harald Arnkil
Kuva: Harald Arnkil

Mikko Juntura: Missed I | Ohitettu/Ikävöity/Menetetty/Missattu

Haulikko ja led-valot metallille, 2016

Missed I merkitsee melankoliaa ja kaipausta. Se on ohi ampumista, toisen ohittamista, välinpitämättömyyttä. Missed on yhteyttä poissaolevaan ja tulevan kaipuuta, samanaikaisesti se on brutaalia eksistenssiä, eloonjäämistaistelua, sisään- ja ulos hengittämistä, jokaisen hetken arvokkuutta. Rakastamista. Diptyykki Missed I on toteutettu ampumalla haulikolla ohueen metallilevyyn reiät. Valo loistaa ampuma-aukoista läpi luoden näin pyhän vaikutelman tuhosta, tyhjyydestä ja valaistumisesta.

Kuva: Harald Arnkil
Kuva: Harald Arnkil

Pekka Järvilehto: Laser Beam In Love

Sekatekniikka, mm. näyttämövalon kuori, PET-muovi, laser, mikroaaltouunin lautasen pyöritinmoottori, shampanjapullon korkki, Meccano-rakennussarjan osia, elektroniikkaa, 2017

Teos tutkii valon käyttäytymistä arkisessa materiaalissa käyttäen hyväksi lasersädettä. Valon satunnaiset heijastumiset, taittumiset ja vuorovaikutuskuviot muodostavat katsojalle alati muuttuvan pohjan mielikuville ja aistillisille tulkinnoille. Teos käyttää mekaniikkaa ja elektroniikkaa jättäen tilaa satunnaiselle kuvionmuodostumiselle ja katsojan tulkinnoille.

Kuva: Hannu Iso-oja
Kuva: Hannu Iso-oja

Raisa Kilpeläinen: Tonic Light

UV-valo, tonic-juoma, 2017

Teos on installaatio, josta kokija voi ottaa halutessaan maistiaiset. Teoksessa tonic-vesi muuttuu hohtavaksi aineeksi. Se mahdollistaa valon nauttimisen sisäisesti.

Kuva: Mia Kivinen
Kuva: Mia Kivinen

Outi Martikainen: Nyplääjä
Digitaalinen jacquardkudonta, punottu synteettinen kuitu, heijastava lanka, 2017

Kudottu teos syntyi vanhan valokuvan pohjalta, jossa pitsinnyplääjä istuu penkeistä kyhätyn työpisteensä ääressä valkoiseen paitaan, essuun ja huiviin pukeutuneena. Naisen asento, selkä kyyryssä, vertautuu raskaisiin naisten töihin ja tässä kankaanvalmistuksen moniin työläisiin vaiheisiin. Käsityö on myös mielentila, meditaatio, aikoinaan varmaankin naisten 'oma huone'.

Kuva: Hannu Iso-oja
Kuva: Hannu Iso-oja

Teemu Määttänen & Ilkka Niemeläinen: ORNAMENTS Part 6
Polyesterikalvo, vaneri, video, ääni, tietokoneet, liikesensorit, 2017

ORNAMENTS Part 6 on visuaalinen musiikki-installaatio kolmelle vuorovaikutteiselle audiovisuaaliselle soittimelle. Teoksen lähtökohtina ovat origamien matematiikka, äänien näkeminen, kuvan kuuleminen ja visuaalisen musiikin historia. Installaatiossa jokaisella äänellä on visuaalinen vaste. Käden ja sormien liikkeellä hallittavilla interaktiivisilla soittimilla ohjataan sekä ääntä että kuvaa. Teos tuottaa myös itse musikaalista ja visuaalista materiaalia. ORNAMENTS Part 6 on osa ORNAMENTS-konserttikokonaisuutta, jossa interaktiiviset soittimet kohtaavat perinteiset soittimet.

Kuva: Hannu Iso-oja
Kuva: Hannu Iso-oja

Timo Niskanen: LOOP giant
Alumiini, LEDvalonlähde, akryyli, 2017

Veistosmainen näyttävä valoteos sijoittuu taideteoksen ja valaisimen välimaastoon. Minimalistinen muoto muodostaa valaisimen kokonaisuudessaan, eikä ylimääräisiä osia tarvita. Teoksen pikkuveli Loop-pöytävalaisin on valittu New Yorkin modernin taiteen museon myymälän valikoimiin. Idea LOOP-valaisimeen syntyi kun Niskanen oli koiransa kanssa lenkillä, ja havaitsi lumesta törröttävän minigolfradan silmukkaesteen, jonka hän oli sivuuttanut kymmeniä kertoja ennenkin. Tällä kertaa Timo näki minigolfradan täysin uusin silmin, ja LOOP valaisimen perusmuoto oli hetkessä valmis.

Kuva: Hannu Iso-oja
Kuva: Hannu Iso-oja

Risto Puurunen: Shadows and Water
Sound: Cleaning Women
Sekatekniikka, mm. elokuvaprojektorin osia, akvaario, sähkömoottoreita, kukkakuulia, 2017

Shadow and Water -teoksen taustalla on ympäristön tila Itämeren roskaantumisesta ilmastonmuutokseen, ja sen vaikutus tulevaisuuteen. Puurunen on tutkinut 3D-maailmojen tekoa noin neljän vuoden ajan noin 30 teoksen verran. Ota korista 3D-lasit ja katso teosta niiden läpi. Voit myös kokeilla kääntää lasit ylösalaisin jolloin syvyysvaikutelma muuttuu nurinkuriseksi.

Kuva: Harald Arnkil
Kuva: Harald Arnkil

Anu Raatikainen: Medium
Performanssi, 2017

Medium on esitys, jossa on kolme tekijää - valo, piirtäjä ja näiden kahden väliin pystytetty paperi. Kun paperille piirtää maalausnesteellä, päästää piirustusjälki valoa läpi enemmän kuin paperi itsessään ja piirtojälki tulee näkyväksi. Öljymaalausneste ei leviä öljyn tavoin paperin kudosta pitkin, vaan jää, vain hiukan jäljen reunoilta leviten, piirrettyyn muotoonsa. Maalausnestettäkin tarkoittava englannin sana medium (painting medium) tarkoittaa välittäjää, keinoa, tai kahden asian välissä olevaa.

Kuva: Mia Kivinen
Kuva: Mia Kivinen

Alexander Salvesen: Lentäviä unia
Maalatut lasidiat, PANI-projektori, 2016-2017

Alexander Salvesenin vetämässä Lentäviä unia -työpajassa maalatut kuvat on heijastettu Lentokonehallin seinille yhdessä Salvesenin aiemmin maalaamien kuvien kanssa. Salvesen on työskennellyt paljon PANI- eli suurtehoprojisointien kanssa ja luonut teoksia mm. Kattilahallin julkisivuun Flow-festivaaleilla ja Teatterikorkeakoulun Valo- ja äänisuunnittelun laitoksen VÄS30-juhlanäyttelyssä 2016.

Kuva: Hannu Iso-oja
Kuva: Hannu Iso-oja

Ishmail Sandstroem: Japanese Cowboy
Lasi, valo, 2007

Lasikaiverros Japanese Cowboy on osa Ishmail Sandstroemin Inside Outside -sarjaa. Sarjassa Ishmail Sandstroemin ikoniset hahmot heräävät henkiin yksinkertaisen varjokuvan muodossa. Hahmot perustuvat taiteilijan herkkiin ja alkukantaisiin viivapiirrustuksiin. "Mitä vähemmän viivoja sen parempi piirustus" on Ishmail Sandstroemin artist statement.

Ishmail Sandstroem on algerialais-ruotsalainen outsider-taiteilija. Sandstroem asuu äitinsä kanssa Sunnysiden kaupunginosassa Queensissä, New Yorkissa. Sandstroemin MANDALA Kansallismuseon linnanpihalla oli osa LUX Helsinki 2015 -tapahtumaa.

Kuva: Harald Arnkil
Kuva: Harald Arnkil

Jere Suontausta: Space-time Continuum
tuuletin, muovipussi, valo, 2017

Space-time Continuum on kineettisen valoveistoksen ja organisoidun romun rajoilla omapäisesti viuhuva teos. Intuitiivisesti kerätyt ja yhdistetyt materiaalit tarjoavat pyöriväksi valovorteksiksi muodostuessaan mahdollisuuden astua loitommas ihmisen mittakaavasta. Teos on yhtäältä abstrakti katsaus meitä vääjäämättä ympäröivään kosmologiseen rakenteeseen, mutta toisaalta myös terävä aikamme kuva; lajimme tuntuisi tällä hetkellä jättävän jäljekseen elektroniikkajätettä ja muovia.

Kuva: Hannu Iso-oja
Kuva: Hannu Iso-oja

Tomi Suovankoski: House Of The Rising Sun
Sekatekniikka, mm. akryylimuovi ja valo, 2015

House Of The Rising sun on fantastinen näky tyhjästä asunnosta punaisen valon läpivalaisemana. Pyörivä liike, valo, varjot ja heijastukset luovat teokseen hypnoottisen visuaalisen rytmin. Teos on alun perin syntynyt osaksi Tuomas Timosen käsikirjoittamaa ja ohjaamaa näytelmää Melusta valittanut puukotettiin (Teatteri Takomo, Helsinki, 2015). On kiinnostavaa tutkia kuinka teos alkaa elää omaa elämäänsä teatterin kontekstien ulkopuolella ja mitä uusia merkityksiä se saa installoituna uuteen tilaan.

Kuva: Hannu Iso-oja
Kuva: Hannu Iso-oja

Tikke Tuura: Heijastinluola
Heijastintehtaan ylijäämämateriaali, tekstiili, otsalamppu, 2017

Heijastinluola on pimeä tila, jonka läpi vaelletaan. Luolassa asuu satoja outoja olentoja. Matkalla luolan läpi vierailija kohtaa asukkien polkuja, muodonmuutoksia ja visuaalisia tarinoita. Päivänvalossa luolan hahmot ovat kuolleita muovinpalasia. Pimeyden keskellä, vierailijan kantaman pienen valonsäteen taikomana heijastinluolan väki herää eloon. Valotaiteen sijaan Heijastinluola onkin valotaikuutta!

Kuva: Ilkka Paloniemi
Kuva: Ilkka Paloniemi

Nanni Vapaavuori: Landscape from My Kitchen Window
Videotallenne 24.3.2022 08:02, valokatkaisija, rautalanka, 2017

Aamuaurinko paistaa keittiön seinään. Muutamien kevättalven viikkojen ajan se siilautuu suoraan vaakatasossa männyn oksistojen luomien neulanreikäoptiikoiden läpi. Satunnaisesta seinästä heijastuvasta valoläikästä voi lukea olosuhteet, joiden läpi valo suodattuu. Kiinnostuksen tarkennuspiste on männyn oksan tai seinäpinnan sijaan niiden välissä, maisemassa ja havainnossa, oksien ja neulasten läpi siivilöityvässä liikkeessä.

Kuva: Harald Arnkil
Kuva: Harald Arnkil

TYÖPAJAT

FLASH1-näyttelyn yhteydessä järjestettiin viisi työpajaa. Muut työpajat olivat kaikille avoimia, mutta Kotipiha uudessa valossa toteutettiin suomenlinnalaisten esikoululaisten kanssa ja Stadin ammattioppilaitoksen työpaja oli sen tapahtumatekniikan opiskelijoille suunnattu.

Stadin ammattioppilaitos järjesti Ville Ojajärven johdolla Lentokonehallissa valotyöpajan, jossa syntyivät myös Ada Hämeksen Kerrostalo halliin ja opiskelijoiden yhteinen valovalokuvainstallaatio työmaakoppiin. 

Kuva: Harald Arnkil
Kuva: Harald Arnkil

Riikka Karjalainen ja Essi Santala: Usvaa ja ultraviolettia

Työpajassa tutustutiin valon eri ominaisuuksiin kuvataiteen näkökulmasta. Voiko valo olla jonkin muotoista? Miten valolla voi kadottaa asioita? Miten savuun piirretään?

Kuva: Riikka Karjalainen
Kuva: Riikka Karjalainen

Kaisa Rajahalme: Universumi taskussa

Työpajassa rakennettiin pieneen laatikkoon oma universumi, joka perustui fosforipisteisiin ja niiden hohdon kertautumiseen laatikon peilipleksiseinistä. Suuremmassa mittakaavassa tekniikka on tuttu mm. Yayoi Kusaman Infinity Room -teoksista.

Pietu Pietiäinen: Kotipiha uudessa valossa

Suomenlinnan esikoululaisten kanssa toteutetussa työpajassa muutettiinn tuttu ympäristö valolla ja projisoinneilla uudeksi ja kiinnitettiin huomiota ennen huomaamattomiin ympäristön yksityiskohtiin. Materiaalina käytettiin lasten etukäteen suunnittelemia värejä ja piirustuksia.

Kuva: Pietu Pietiäinen
Kuva: Pietu Pietiäinen

Alexander Salvesen: Suurtehoprojisointia kaikenikäisille

Työpajassa maalattiin, raaputettiin ja roiskittiin kuvia n. 20 x 20 cm kokoisille kalvoille ja lasilevyille, minkä jälkeen nämä pienet maalaukset muutettiin projisoimalla seinän kokoisiksi valotaideteoksiksi.

TUKIJAT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT

Suomenlinnan oli tärkeä yhteistyökumppani näyttelyn toteuttamisessa tilojen tarjoajana ja tiedottajana. Rahoitusta ja muuta tukea saatiin Helsingin kaupungilta sekä tukijäseniltä, joiden aktiivinen hankkiminen teki näyttelyn ylipäätään mahdolliseksi. Erityisen tärkeässä osassa oli Sun Effects, josta käytännössä tuli sekä tukijäsenenä että näyttelyn infrastruktuurin toimittajana sen vahva sponsori.

© Suomen valotaiteen seura FLASH Finnish Light Art Society
Luotu Webnodella
Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita